Pelkään pimeää, ja sitä, että on pimeässä ihan yksin. Tärisen peiton alla kun en uskalla laittaa valokatkaisijaa päälle. Mutta voihan nurkan takaa tulla mörkö?
......
Tällä viikolla on paistanu aurinko. Joka päivä se on paistanut ja piristäny niin kovasti mieltä.
Tule kunnon kevät, tule jo!
Hirmu mukava viikko. Ekstriimiä!
Viikon kohokohta oli ehkä se, kun vietin keskiviikkona etäpäivää, mutta se muuttuikin itseni kohdalla vapaapäiväks, koska kaikki tehtävät oli jo valmiiks tehtyinä. Jihuu!
Heräsin aamusta ja lähdin kaupungille hoitaa asioita ja kirppistelee uusia housuja. Minä, joka vihaan housujen ostamista...kun niitä paitoja löytyis niin paljon helpommin!
Puolentoistatunnin jälkeen olinkin kassalla, kainalossani neljät uudet housut ja muutama muu kiva juttu. Ihanaa, odotus ja tuskailu palkittiin!
Nyt oon kotona, eikä tälle viikonlopulle ole mitään suunnitelmia, enkä oikeastaan haluakaan niitä tällä kertaa. Kaikki tammikuun viikonloput on ollu täynnä kaikennäköistä ja nyt tuntuu siltä että kotirentoilut on tervetulleita. Onhan paikallaan istuminenkin välillä sallittua?
Ja mitä tulee viime viikonloppuun.. Mun oma biologinen äiti matkusti junalla kotoaan viikonlopuksi tänne Joensuuhun hotelliin, tavatakseen mua. Nähtiin kymmenen vuoden jälkeen.
Enpä ole pitkään aikaan jännittänyt niin hurjasti!
Nähtiin kahtena päivänä ja tapaamiset meni kivasti tutustuen. Ehkä me nähdään vielä!
Tässä vielä muutama kuva viime päiviltä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti