Lomalla viimeinkin, voin ottaa iisimmin.

Joskus sitä vain yllättää itsensä. (Ehkä muidenkin silmissä.)

Eilen oli kevätjuhla, jossa muutama kyynel vierähti vaivatta poskelle mutta jossa sai treenata myös vatsalihaksia nauraen.
Eka amisvuosi nyt ohitte ja mä en osaa ymmärtää että minne se vuosi oikein meni ja että onko kesäloma tosiaan eilen alkanut?
Eka nopein ja monipuolisin amisvuosi. Sormet ja varpaat ei riitä kertomaan sitä uusien tuttavuuksien määrää, niitä uusien muistojen määrää. 
Asuntolaelämääkin ollaan nyt nähty. Katotaan mikä katto on pään päällä sitten syksystä eteepäi.

Vuoden aikana on tullu koettuu ja opittuu niin paljon uutta, että mennyttä vuotta on ihan kiva välillä muistella näin lomallakin. Vuosi kasvatti mua hirmusesti. Itsenäistyin. (lopulta se pyykinpesukin onnistui, vaikka ekan kerran jälkeen koko pyykkihuone tulvi:D)

Mahtava vuosi kaikkine ylä- ja alamäkineen!

Eilen illalla tosiaan yllätin itseni, kun olin ollu illan yksin kotona omasta yksinäisyydestä nauttien ja menin joskus ennen ysiä omaan huoneeseen lukemaan kirjaa (en edes muista millon oisin lukenu kirjakirjaa). Aamulla heräsin ja tajusin, että olin vissii vähän väsähtänyt. 
Kyllä. Ensimmäisenä lomailtana nukahdin siis jo ennen puolta 10, uskaltaisin suuresti veikata. 
Kaikki juhlavetimeet edelleen päällä. 
Tais olla torstaiyö semmosta menoa asuntolaporukan kanssa, että univelat iski nytte vastaan?:D

Mutta kyllä vain, loma on totisesti alkanut, vaikken sitä ehkä vielä kässääkkään.  
JA NYT SITTEN KÄSKEN TEITÄKI OTTAA KAIKEN IRTI LOMASTA! <3